Jokaisen ihmisen elämä on arvokas ja ainutlaatuinen. Ja jokainen pyrkii elämään elämänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Aina elämä ei mene niin kuin sen on toivonut ja suunnitellut etenevän. Meille kaikille sattuu epämukavia, yllättäviä, pelottavia, masentavia ja ahdistavia asioita. Usein ne ovat pieniä notkahduksia, joiden jälkeen elämä jatkuu elinvoimaisena. Mutta toisinaan toipuminen tuntuu vievän voimat, ja mullistavan ja jopa musertavan elämämme lopullisen tuntuisesti.
Paha olo ilmenee erilaisina ilmioireina. Ilmioireet saattavat näyttäytyä masennuksena, ahdistuneisuutena, vaikeutena hallita erilaisia tunnereaktioita, itsetuhoisuutena, itsetunto-ongelmina, ihmissuhde-ongelmina, riippuvuuksina, univaikeuksina, somaattisina eli kehollisina oireina, syömishäiriönä, itseinhona, häpeänä, pelokkuutena, keskittymisvaikeuksina, ahdistus- ja paniikkioireina, toivottomuutena, turtuneisuutena, seksiongelmina sekä dissosiatiivisina oireina ja häiriöinä. Ilmioireiden taustalla saattaa olla pitkittynyt stressi, vaikea elämäntilanne, erilaisia elämänkriisejä tai traumaattisia kokemuksia.
Jos epämukavat tunteet ja ajatukset vievät paljon huomiotasi ja huomaat vatvovasi asioitasi, tai haitalliset toimintamallit rajoittavat toimintakykyäsi, ne alkavat haitata elämääsi. Vaikka avaimet elinvoiman palautumiseen ja ratkaisun löytymiseen ovat jokaisella ihmisellä itsellään, voi toinen ihminen auttaa niiden löytämisessä.
Psykoterapian tavoitteena on pyrkiä parempaan toimijuuteen, joka näkyy muun muassa asiakkaan kykynä säädellä erilaisia tunnetiloja, kokemusta ja käyttäytymistä. Terapiassa pyritään löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja ja rakentavampia tapoja suhteutua ongelmiin.
Psykoterapia on asiakaan ja terapeutin välistä yhteistoimintaa, jossa kummankin aktiivinen osallistuminen on välttämätöntä. Psykoterapeuttisessa hoitoprosessissa on keskeistä se, että asiakkaan ja terapeutin välille muodostuu tunnepitoinen ja riittävän luottamuksellinen suhde.